Viimeistä viikkoa töissä ennen loman alkua.  Toimistolla hiljaista kuin villasukkatehtaalla, minun avotilassa ehkä yksi muu ihminen paikalla.  Voi siis hyvin kuunnella Spotifyitä, luurit korvilla tosin, ja vaikka laulaa Abbaa mukana.  Aamun jännitysnäytelmä tapahtui toimiston aulan edessä olevan liikenneympyrän kukka-altaassa (n. 5m halkaisijaltaan) kun sinne oli ilmeisesti pääoven lipan päältä pudonnut lokinpoikanen ja jäänyt jumiin.  Äitilokki lenteli ympyrää ja kirkui hurjasti, yritti kai suostutella poikaa hyppäämään, mutta eihän sieltä pääse ylös.  Joku ystävällinen luontosielu oli jossain vaiheessa vienyt altaaseen maitokorin.  Vähän aikaa meni ennen kuin poikanen hoksasi käyttötarkoituksen ja pääsi pois loukusta.  Elämä jatkuu, turvattomampana tosin kun nyt taapertaa teillä ja toreilla.