Perinteinen sieniretki naisporukalla vietettiin Pusulan mökillä 14.-16.9.  Matkaan lähdettiin heti töitten jälkeen alkaen ruokaostosten muodossa Sellossa ja siitä sitten mökille.  Aila tuli omia reittejään koulusta ja osui mökin pihaan minuutti ennen meitä.  Joskus sitä ihmettelee miten meidän toimet vaan yksinkertaisesti tapahtuu ja osuu ihan nappiin.  Taatusti maailmankaikkeus vaikuttaa!

Hirveä hinku oli metsään ja kun oli vielä valoisaa, pantiin tuumasta toimeen.  Metsässä oli jo hämärää mutta sieniä kyllä löytyi.  Tällä porukalla metsässä oleminen on ihan omanlaista, kaikille metsä on rauhoittumisen paikka, kuljetaan hitaasi ja pyöritään kukin omia reittejään ja sitten yhtäkkiä kaikki onkin taas kasassa kun alkaa tuntua että voisi lähteä pois.  Käsittämätöntä!  Mökillä paistettiin ihania riistamakkaroita uunissa muhineitten kasvisten ja herkullisen sinapin kaveriksi.  Yritettiin jopa vähän ryypiskellä mutta väsymys voitti ja oltiin petissä jo kymmenen jälkeen.

Lauantaiaamu lähti käyntiin hitaasti, mutta heti kohta aamiaisen jälkeen Pirjolla oli kiire sieneen ja me muut lähdettiin etsimään kaalilaatikon kaveriksi puolukoita.  Niitä ei sitten löytynyt kuin kymmenkunta mieheen, mutta sieniä tuli taas kassit täyteen.  Todettiin että varmempi apaja voisi olla järven päässä suolla missä kasvaa aina karpaloita.  Vene vesille ja Inkeri airoihin, suota päin.  Karpaloita oli paljon mutta ne oli vielä raakoja.  Kerättiin kuitenkin litra tai vähän toista.  Niistä saatiin hyvä lisä laatikon viereen väriksi.  Ruuan jälkeen lähdettiin reippailemaan järvenympärikävelylle.  Löydettiin puolukoita ja sieniä niin, että sienille aloitettiin jo aika kova laatukontrolli.  Ei huolittu enää yhtään muut akuin ihan priimatavaraa.  Palatessa olikin aika lämmittää sauna ja tehdä iltapalaa.  Illalla onnistuttiin vähän paremmin ryyppäämään ja valvomaan, nukkumaan taidettiin mennä joskus yhden maissa.

Sunnuntaiaamuna oli kiire sieneen, kun ei edellisenä päivänä sienessä käyty ollenkaan :D  Kaikille kertyi taas valtavat saaliit.  Oli herkkutatteja, kantarelleja, rouskuja, kääpiä, orakkaita, mustia torvisieniä, ukonsieniä ja tietysti suppilovahveroita ihan valtavasti.  Ihanaa :)  Inkeri kävi vielä hakemassa itselleen lisää karpaloita.  Syötiin lounaaksi sienikeittoa, josta tuli kyllä muhennosta kun siihen meni niin paljon kasviksia sienien kaveriksi.  Hyvää oli. 

Minulla alkoi olla sairastamisen oireita, mutta ei vielä ihan kaatanut petiin asti.  Kotiin päästyä joskus viideltä olin kyllä jo ihan täysin petipotilas.  Seuraavat neljä päivää olinkin kuumeessa ilman mitään näkyvää syytä, tulehdusarvot oli koholla.

Silti viikonlopusta jäi aivan ihana olo!