Lomapäivät menivät tuon alun jälkeen rutiinilla.  Aamulla tuhti aamiainen johon kuului mehua, muroja ja jugurttia, kananmunavoileipiä, kahvia ja hedelmiä.  Sitten kunnon aamulenkki hissin ala-asemalle noin 45 asteen rinteessä ylämäkeen. 

Laskettelukamat oli säilössä tuolla asemalla, joten ei tarvinnut sentään monoissa talsia.  Sitten kabiinilla ylös tai vaihtoehtoisesti bussilla johonkin lähellä olevaan keskukseen.  Kauempana kävimme Dorfgasteinissa ja Sportgasteinissa. Omalta mäeltä pääsikin laskettelemalla Angertalin laaksoon sekä Bad Hofgasteiniin, mistä pariin kertaan mentiinkin sitten bussilla takaisin omaan kylään.  Mukavampi oli kuitenkin mennä noilla hisseillä, kun bussit olivat ruuhka-aikaan tosi täynnä hikisiä laskettelijoita kamoineen - ei niin kovin viihtyisiä reissuja vaikka kestikin vain 20-25min.

Tässä ollaan kabiinissa tulossa takaisin kylään:



Ja kylä näkyy alhaalla:






Laskettelua semmoset 1,5h ja sitten välipalaa ja rentoutumista rinneravintoloitten terasseilla, taas laskettelua, välillä lounasta ja kahvia omenastruudelin kera, väliin taas hissiin ja rinteeseen ja sitten tietty myös olutta, glüchweinia ja schiwasseria.  Laskettelu kävi kyllä työstä.  Loppuviikosta oli lämmintä 10C tienoilla, mutta varusteita ei tietty voinut paljon vähentää (takki, hanskat ja kypärä).  T-paidassa loikoiltiin terassilla auringossa.  Rinteet oli aamulla lumikissan jäljiltä erinomaisessa kunnossa, mutta menivät melko sohjoisiksi jo lounaan jälkeen.  Sohjossa laskeminen olikin sitten jo raskasta hommaa.


Neljän maissa hissit sulkeutuivat, joten oli aika mennä hotellia kohti.  Parina päivänä kävimme kylpemässä thermal-vesissä.  Vesi tulee Graukogelvuoresta n. 45C asteisena, lämpenee ilmeisesti jossain 2km syvyydessä ja nousee sitten paineella ylös tuonne kylään.  Lähteitä on löydetty parikymmentä ja tuolla vedellä lämmitetäänkin sitten kaduista lähtien kaikki.  Vedellä sanotaan olevan kovasti terveysvaikutteita, ja kyllähän se mukavasti rentoutti laskettelun jälkeen, mutta en kyllä huomannut kipeissä nivelissä paljon muutoksia.  No, tiedä sitten miten kipeä olisin ollut ilman.  Muina päivinä käytiin kävelemässä kylällä.  Melkoista urheilua tuokin korkeuseroista johtuen.  Paikan suurin nähtävyys oli vesiputous, jota käytiinkin ihastelemassa kai joka ilta.  Veden määrä lisääntyi joka päivä, kun lumet sulivat vuoren rinteillä.




Illallinen hotellilla oli puoli seitsemästä lähtien ja siihen kuului alkuun monipuolinen salaattibuffet.  Usein oli lisäksi alkukeitto.  Pääruoka oli runsas ja joka illlalle oli eri ainekset eli Tuulin pelkäämää possua saatiinkin vain yhtenä iltana, makkaroita ei ollenkaan.  Sitten oli vuorossa juustoa ja hedelmiä ja vielä jälkiruoka.  Hyvin syötiin!