Työrintamalla reipasta tahtia, ei ole aikaa päivällä pohtia mitähän tekisi.  Mutta tuntuu tosi kivalta, tästä saa jonkinlaista tyydytystä kun kokee olevansa tarpeellinen, kiitostakin tulee - sain palkankorotuksen perjantaina.  Päivät kuluu rattoisasti tehtäviä suorittaessa.  Paljon verkostoitumista, keskusteluja ja jonkun verran raportointia.  Koordinointi ja asioitten saattaminen järjestykseen on ihan sitä mun omaa juttua ja jos siinä samalla saa keskustella ihmisten kanssa, niin aika hyvin on mun tarpeet työelämältä tyydytetty.  Nyt on tullut tehtyä vähän pitempää päivää.  Työmatkaan kun ei kulu aikaa, niin vapaa-aikaa kotona on oikeastaan saman verran.  Olen kyllä ollut aika puhki, kun uutta asiaa tulee niin paljon.  Illalla tulee istuttua telkkarin ääressä, pakolliset kaupassa käynnit ja Jessen ulkoilutukset onneksi katkasee tuijotuksen hetkeksi.  Käsityöharrastus ei oikein edisty, pitänee varata aika ystävien kanssa että tuolle on oma slotinsa aikataulussa.

Heinillä on huomenna kirjotukset, ainoat tänä keväänä, loput sitten syksyllä.  Tuulilla on rankkaa koulutehtävien kanssa, mutta sama meno jatkuu numeroissa kuin ennenkin eli ihan on kympin tyttö edelleen.  Jännää kyllä nähdä mitä noista neideistä tulee isona ;)

Vanhasta talosta saatiin tarjous ja sovittiin kaupanteko parin viikon päähän.  Kalukkalan vaihe elämästä alkaa nyt lähestyä loppuaan.  On ollut pitkä prosessi mutta ihan tyydyttävään lopputulokseen ollaan pääsemässä.  No, mikäänhän ei ole varmaa ennen kuin on nimet paperissa, joten ehkä hihkun vasta kuun loppupuolella tästä enemmän.