Selkä petti totaalisesti tänä aamuna, ei voi kävellä, istua, maata eikä olla paikoillaan.  Katotaan kauanko tässä kestää ennen kuin on vaihdettava asentoa.  Voltaren ei auttanut kun hetkeksi, sai pienen kävelyn tehtyä.

Remontoinnin osalta tällä viikolla meni maanantai vanhempainillassa ja tiistaina oltiin kylässä Ailan luona eli keittiöremontti jatkui keskiviikkona.  Puuhastelin siellä kaikenlaista ja Jouni teki varmaan jotain hyödyllistäkin.  Iltamyöhään kuitenkin.  Torstaina nostettiin jääkaappi ja pakastin autotallista keittiöön.  Sillon tuntui selässä.  Mutta pystyin kuitenkin tekemään ihan hommiakin.  Perjantaina asennettiin viimeisiä kaapinrunkoja paikoilleen.  Hanna-Lea ja Jaakko kävivät kahvilla ohi ajaessaan.  Selkä oli siis vielä ihan siedettävä tuolloin ja laitoin jotain sisusteita kaappeihin paikoilleen (meni kyllä väärään kohtaan vetolaatikot, joten joudun purkamaan seuraavalla kerralla).

Illalla kävin Heinin kanssa kävelyllä paikallisessa yössä, lähinnä taiteiden yön parodia.  Perjantain kunniaksi kävin yhdellä oluella, jonka ois kyllä voinut jättää väliin.  Kaduilla ja toreilla oli vaan nuorisoa (liian nuoria) kiskomassa pussikaljaa, kuppiloissa vanhempia jotka olivat jo liian monta ehtineet kiskoa.  Yksi säälittävä eroisä kertoi lapsistaa 11 ja 15v. joille ostaa 3-4 siideriä mutta eivät silti istu juomassa hänen kanssaan kotisohvalla.  Voi anna mun kaikki kestää...

Aamulla lähdin liikkeelle ihan kunnossa.  Ajattelin keittää nopeasti pikaomenahillokkeen aamupuuron päälle, kävin ulkona poimimassa yöllä pudonneita omppuja terassilta ja heitin yhden muumio-omenan metsään - siinä se selkä meni.  Joko omenaa nostaessa tai heittäessä.  Oliskohan sit kuitenkin saanut kylmää illalla tuolla yössä tai sitten nukuin erityisen huonossa asennossa tai sitten kaikkien yhteisvaikutuksena.  No, joka tapauksessa sitten ei enää kävely onnistunut kuin miniaskelin.  Sisällä matolla selälleen ja jalat sohvalle.